Legal tech glögit 4.5.2023 Hannes Snellmanilla generatiivisesta tekoälystä
Taija Niku, Hannes Snellman ja Heikki Ilvessalo, Ilves Solutions Oy – kirjoitus on julkaistu myös Hannes Snellmanin blogissa
Generatiivinen tekoäly muuttaa lakialaa voimakkaasti. Se ulottaa vaikutuksensa lakialan työkaluista ydinprosesseihin, arvolupauksiin ja liiketoimintamalleihin. Keskustelimme aiheesta Legal tech glögit -verkoston tilaisuudessa Hannes Snellmanilla 4.5.2023. Hannes Snellmanin osakas Jesper Nevalainen puhui tilaisuudessa teemasta juristin näkökulmasta ja Henri Schildt Aalto yliopistosta esitti näkemyksiään generatiivisten tekoälykyvykkyyksien vaikutuksista lakialaan.
Generatiiviset tekoälykyvykkyydet juristin näkökulmasta
Hannes Snellmanin IP & Technology -tiimin osakas Jesper Nevalainen kertoi juristin näkökulmasta generatiivisen tekoälyn vaikutuksista lakialaan sekä ajankohtaisista lainsäädännöllisistä muutoksista tekoälyn saralla, mahdollisista huolista ja uusista lainsäädöllisistä linjauksista tekoälyn käyttöön liittyen, sekä toisaalta mahdollisuuksista, joita tekoäly juristin työhön antaa.
Ajankohtaisimpia tekoälyyn liittyviä lainsäädännöllisiä muutoksia on EU:n ehdotusvaiheessa oleva regulaatio Artificial Intelligent Act (AIA). Regulaatio määrittelee riskiluokitukset tekoälyn käyttämiselle sekä asettaa vaatimuksia läpinäkyvyydelle tekoälyn käytössä.
Viimeaikainen kehitys generatiivisen tekoälyn saralla on pakottanut EU:n ottamaan kantaa myös tekijänoikeusasioihin ja laatuodotusten läpinäkyvyyteen. Lainsäädännöllisessä rajoittamisessa piilee kuitenkin omat haasteensa: rajoitteet ja säädökset vaikuttavat innovaatioihin sekä start-up-yritysten toimintaan, mikä puolestaan hidastaa tekoälyn kehittämistä – ainakin EU:n alueella. Nähtäväksi jääkin, siirtääkö EU:n lainsäädäntö tekoälyn kehityksen EU:n ulkopuolelle, vai toimiiko EU tiennäyttäjänä tekoälyn kehityksen suitsemisessa ja ohjaamisessa.
Lainsäädännön näkökulmasta generatiivisen tekoälyn yleistyminen tuo mielenkiintoisia näkökulmia ja haasteita. IPR-kysymykset (Intellectual Property Rights), kuten tekoälyn luomien taideteosten tai musiikin tekijänoikeudet, tai toisaalta tekijänoikeussuojatun musiikin ja taideteosten käyttäminen tekoälyn tietomalleissa, ovat nousseet mediassa vahvasti esille. Generatiiviset tekoälykyvykkyydet paitsi käyvät läpi, myös luovat uutta tietoja valtavien tekstimassojen perusteella, jolloin kyberturvallisuus, tietosuoja ja yksityisyyden suoja nousevat keskeisiksi kysymyksiksi. Mitä ja kenen tietoja käytetään ja mihin tarkoitukseen? Tekoälyn mahdollinen puolueellisuus ja diskriminointi ovat paitsi lainsäädännöllisiä pohdintoja, myös eettisiä kysymyksiä tekoälyn hyödyntämisessä kaupallisesti.
Generatiivisen tekoälyn hyötyjä lainopillisessa ammatissa ei kuitenkaan voi vähätellä. Lisääntyvä tehokkuus ja tarkkuus ovat kiistattomia hyötyjä, jotka ovat jo nyt nähtävillä. Säästöt erityisesti toistuvien työtehtävien vähentämisessä tulevat olemaan merkittäviä. Tekoälyn luomat analyysit ja parantunut päätöksenteko voi johtaa suoraan parempiin lopputuloksiin asiakastoimeksiannoissa. Parhaimmillaan tekoäly mahdollistaa paremman päätöksenteon, parannetun pääsyn informaatioon ja auttaa meitä ymmärtämään vastaanottamaamme tietoa paremmin.
Generatiivisten tekoälykyvykkyyksien vaikutuksista lakialaan
Henri Schildt Aalto-yliopistosta piti tilaisuudessa erittäin innostavan esityksen siitä miten generatiivinen tekoäly mahdollistaa lakialalle historiallisen suuren tuottavuusloikan.
Isoja kielimalleja hyödyntävät sovellukset, kuten Open AI:n ChatGPT vaikuttavat erityisen paljon lakialaan Schildtin esittelemien lähteiden mukaan. Lähteiden mukaan ensivaiheessa generatiiviset kyvykkyydet vaikuttavat kokonaisvaltaisesti (fully exposed) lakialalla toimiviin assistenttityyppisiin työrooleihin. Muutos tulee Schildtin mukaan etenemään ekosysteemistasolla neljässä aallossa.
Ensimmäisessä aallossa on tärkeintä saada ihmiset mukaan kokeilemaan ja kehittämään uusia tapoja tehdä työtä tehokkaammin tai paremmin. Seuraavassa vaiheessa on vuorossa muutoksen suunnittelu ja työn uudelleen organisoiminen siten, että tekoälyn kyvyistä saadaan kaikki irti. Sen jälkeen on vuorossa teknologian valinta. Muutosta johtavat tulevat luonnollisesti kohtaamaan myös vastarintaa. Toisaalta joidenkin lähteiden mukaan jopa valtaosa lakialan ihmisistä on innostuneita mahdollisuuksista, joita tekoäly tuo tullessaan.
Teknologiamyönteinen kulttuuri on verkostokeskusteluissa tunnistettu onnistuneen digitransformaation edellytykseksi. Aihetta käsiteltiin Hannes Snellmanilla pidetyssä verkostotilaisuudessa vuonna 2019.
Kaiken muun alleen jyräävä tekoälyhype voi helposti johtaa tilanteeseen, jossa Schildtin esittelemä marssijärjestys unohtuu. Tekoälytyökalut ja -demot auttavat tietenkin hahmottamaan mikä on mahdollista. Teknologian ei kuitenkaan kannata antaa jyrätä alleen muutoksen johtamisen vaiheita. Tekoälyhypen luoma energia kannattaa hyödyntää täysimääräisesti oman organisaation kilpailuetujen kehittämisessä juuri nyt.
Miten generatiivinen tekoäly vaikuttaa lakialaan tänä vuonna?
Isojen kielimallien mahdollistama muutos on vasta alkuvaiheessa. Keskustelu aiheesta on tämän takia vielä abstraktia ja erityisesti teknisellä tasolla osittain vaikeasti hahmotettavaa. Konkretiaa kaivattaisiin lisää, ja tätä yritämme osaltamme sanoittaa tapahtumassa käsitellyn ja omien kokemustemme pohjalta. Muun muassa näitä aiheita käsiteltiin tai sivuttiin myös verkostotilaisuudessa:
- Onko kyse ”hopealuodista”, joka vie juristeilta työt? Tässä vaiheessa saatavilla olevat isoja kielimalleja hyödyntävät sovellukset, kuten OpenAI:n Chat GPT ja Microsoftin Bing ovat luonteeltaan henkilökohtaisen assistentin kaltaisia. Yleisesti generatiivista tekoälyä pidetään tällä hetkellä superkyvykkäänä assistenttina. Keskustelussa juristien töiden häviämisessä on olennaista erottaa minkä tyyppisestä juristin työstä puhutaan. Työn väheneminen tai loppuminen tulee johtumaan todennäköisesti kuitenkin siitä, että valtaosa juristeista haluaa oppia hyödyntämään tekoälyä työssään. Tekoälyllä buustattua juristia vastaan voi olla vaikea kilpailla perinteisillä menetelmillä.
- Mitä asianajotoimistoissa tehdään tällä hetkellä generatiiviseen tekoälyyn liittyen? Esimerkiksi Hannes Snellmanilla kannustetaan henkilöstöä kokeilemaan jo käytössä olevia chat-tyyppisiä käyttöliittymiä yhdessä sovituilla pelisääntöillä. Kuitenkin tietoturva ja -suoja rajoittavat toistaiseksi varsinkin avoimeen lähdekoodiin perustuvien ratkaisujen tuotantokäyttöä ja esimerkiksi ChatGPT:tä ei sen käyttöehtojen mukaisesti saa edes käyttää juridisiin tehtäviin. Sen sijaan tiedonhakuun ja tekstin muotoiluun sovellus sopii hyvin.
- Miten tekoäly vaikuttaa asianajotoimiston työrooleihin? Tilaisuuden keskusteluissa Hannes Snellmanin Head of IT Tommi Mäki-Ullakko kertoi, että generatiivinen tekoäly on jo vaikuttanut muun muassa IT-tiimin rooleihin. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuden kokeilla matalalla kynnyksellä uusia ratkaisuja toimeksiantotyöhön, kuten Hannes Snellmanilla on jo tehty. Kuilu juristien ja IT-osaajien välillä kapenee ja tullee osittain katoamaan, ja tulevaisuuden huippuosaajiksi nousevat he, joilla on paitsi lainopillinen tutkinto, myös osaamista sekä tietoa tekoälystä, koneoppimisesta ja tähän liittyvästä lainsäädännöstä.
- Minkälaista kehitystä teknologiatoimittajat tekevät tällä hetkellä tekoälyyn liittyen? Valtaosa teknologiatoimittajista tutkii ja testailee sisäisesti generatiivisia tekoälykyvykkyyksiä. Esimerkiksi Ilves testaa oletustaan siitä, että sen asiakkaiden datamassojen luokittelua voisi ko. kyvykkyyksillä tehostaa paikallisessa tietoturvallisessa asennuksessa. Legal tech -markkinassa näkyy juuri nyt ”liity jonotuslistalle” -ilmiö, kun toimittajat pilotoivat generatiivisia kyvykkyyksiä nykyasiakkaidensa kanssa AILab-ohjelmissaan.
- Minkälaisia käyttöliittymiä juristit haluavat tekoälyn hyödyntämiseen? Moni odottaa seuraavaksi näkevänsä lisää chat-tyyppisiä käyttöliittymiä lakialan työtehtävien tehostamiseen. Muunlaisten käyttöliittymien kuvitteleminen on ymmärrettäväsi haastavaa demojen ollessa vielä harvojen saatavilla. Tilanne muuttuu kuitenkin nopeasti, kun tekoäly integroituu nykysovelluksiin. Generatiiviset kyvykkyydet löytävät jo tämän vuoden aikana tiensä kiinteäksi osaksi lakialan käyttämiä sovelluksia.
- Voiko tekoälyn antamiin vastauksiin luottaa? Viimeaikaisen kehityksen pohjalta näyttää siltä, että keskusteluissa jo tutuksi tulleet puutteet tekoälyn antamissa vastauksissa tulevat nopeasti vähenemään, kun kyvykkyydet tulevat kiinteämmäksi osaksi lakialan käyttämiä sovelluksia. Vastauksia tullaan sovellusten prosesseissa parantamaan yrityksen omalla datalla ja antamalla tekoälyn lisäksi parantaa itse vastauksiaan. Sovellukset tulevat sisältämään esitäyttyjä alustuksia (Prompt) juristeille tärkeisiin työtehtäviin.
- Täytyykö kaikkien juristien opetella ”promptaamaan”? Chat-käyttöliittymässä ”promptaaminen” tarkoittaa kysymysten muotoilua, sekä keskustelua alustavia ja tarkentavia kysymyksiä. Nykyinen ”promptikieli” ei ole vielä vakiintunutta, vaan alustavien kysymysten muoto ja tarve tulee muuttumaan tulevien chat-versioiden myötä. Käsin syötettyjen alustuskysymysten tilalle on myös tulossa työkaluja, jotka alustavat chat-keskustelut valmiiksi toimiala- ja tehtäväkohtaisilla parametreillä.
- Voiko nyt unohtaa omien datamassojen siivoamisen ja luokittelun? Epäyhtenäiset prosessit, datan huono laatu ja standardien puute johtavat tehottomuuksiin. Vaikka isot kielimallit voivat piankin tarjota apua mm. datamassojen luokitteluun, ne eivät yksinään ratkaise datan laatuongelmia. Vanha sanonta ”roskaa sisään – roskaa ulos” on edelleen ajankohtainen. Prosessien yhtenäisyys ja datastandardien käyttö ovat avaimia siihen, että tietomassat pysyvät laadukkaina, eikä erillisiin kalliisiin siivousprojekteihin tarvitse ryhtyä. Laadukas oma data on perusta tehokkaille työprosesseille jatkossakin. Sitä tarvitaan myös isoja kielimalleja hyödyntävissä uusissa käyttötapauksissa.
- Mitä käy nuorten oppimiselle? Generatiivisen tekoälyn sovellusten valtava nousu on myös nostanut esiin huolen sekä opiskelijoiden että vastavalmistuneiden osaamisen kehittymisestä. Kuinka lainopillisen ammatin voi oppia, jos tekoäly korvaa ison osan uran ensimmäisiin vuosiin perinteisesti kuuluneesta tiedonhausta, luonnosten tekemisestä ja aineistojen läpikäynnistä? Huoli voi kuitenkin olla liioiteltua. Teknologian kehittyessä myös tavat oppia kehittyvät, vaikka monille kokeneille osaajille tapa, jolla on oman asiantuntijuutensa kasvattanut, voikin näyttäytyä ainoana oikeana. Parhaimmillaan tekoäly voi kuitenkin työmäärää keventämällä auttaa nuoria osaajia keskittymään olennaiseen, eli juridisen ammattitaidon kasvattamiseen toistuviin työtehtäviin keskittymisen sijaan.
Generatiivinen tekoäly ja digitaalinen transformaatio
Legal Tech Glögit -verkoston keskustelujen teemoista ja sisällöistä on kehitelty Legal tech talo -viitekehys. Sen on tarkoitus olla yhteinen kieli ja ajattelun malli lakialan digitransformaatioon.
Legal tech talo on näkemystemme mukaan juuri nyt hyvin ajankohtainen. Generatiivinen tekoäly nähdään yleisesti muutoksen supervauhdittajana. Muutoksen onnistunut johtaminen ja toteuttaminen taas edellyttää onnistuakseen yhteistä kieltä. Siinä kotimaisille toimijoille tutuksi tullut viitekehys voi auttaa. Mallia kehittää ja ylläpitää Heikki Ilvessalo.
Mitä generatiivinen tekoäly ajattelee itse muutosvoimistaan?
Kysyimme luonnollisesti myös tekoälyltä mitä se ajattelee generatiivisten tekoälykyvykkyyksien vaikutuksista lakialaan:
Miten generatiivinen tekoäly tulee vaikuttamaan lakialaan tänä vuonna?
Miten asianajotoimistot voivat hyödyntää generatiivista tekoälyä vuonna 2023?
Miten tekoäly voi auttaa asianajotoimistoja parantamaan asiakaspalvelua vuonna 2023?
Emme listaa vastauksia, koska haluamme houkutella lukijoita etsimään vastauksia itse. Saamamme vastaukset osoittivat joka tapauksessa sen, että ”Kysy mitä tahansa…” -arvolupaus toteutuu jo kohtuullisen hyvin. Vastaukset eivät ole tietenkään täydellisiä, mutta niissä on paljonkin arvoa vähintäänkin jatkokeskustelujen pohjaksi.
Tulevat verkostotilaisuudet
Tilaisuus antoi kokonaiskuvaa ja yhteistä kieltä generatiivisen tekoälyn vaikutuksista lakialaan. Tilaisuuteen osallistui ennätysmäärä ihmisiä, joten tulkitsemme, että keskustelulle aiheesta on nyt tarvetta. Tervetuloa mukaan verkostoon nopeuttamaan kotimaisen lakialan kehitystä. Mukaan pääset ottamalla yhteyttä Heikki Ilvessaloon.
Mikä legal tech glögit -verkosto?
Legal Tech Glögit -verkosto on perustettu vuonna 2019 nopeuttamaan lakitoimialan legal tech -kehitystä. Verkoston nimi juontaa juurensa verkoston ensimmäiseen tapaamiseen Ravintola Teatterissa. Oli glögiaika ja kokoonnuimme miettimään, olisiko legal tech -keskusteluille ja yhteisoppimiselle tilausta. Sen jälkeen legal tech ”glögitilaisuuksia” on pidetty yhteensä 20 kertaa.
Verkosto on kasvanut itseohjautuvasti. Tällä hetkellä sen kutsulistalla on 180 ihmistä seuraavalla rakenteella:
Verkostossa on jo edustettuna valtaosa kotimaisista lakipalveluiden tarjoajista ja lakialaan keskittyvistä teknologiatoimittajista ja muotoilijoista. Isojen yritysten edustusta pyritään aktiivisesti lisäämään.
Generatiivisten tekoälykyvykkyyksien mahdollistamaan muutokseen verkoston dialogit, tiedonvaihto ja verkostoituminen luovat sitä vauhtia ja arvoa mitä alun perin tavoiteltiinkin. Verkoston missiona on alusta lähtien ollut lakialan legal tech -muutoksen nopeuttaminen.
Lähteet:
1) Ed Felten (Princeton), Manav Raj (University of Pennsylvania), Robert Seamans (New York University)
