Ajan tasalla? Näkökulmia sääntelyn ja teknologian rinnakkaiseen kehitykseen

Tässä vieraskirjoituksessa Sari Korhonen tarkastelee lisääntyvän sääntelyn ja teknologisen kehityksen ajankuvaa haasteista yhteistoimintaa vaativiin ratkaisuihin.

Kiinnostavasti viime aikojen nopea teknologinen ja oikeudellinen kehitys on samalla kannustanut meitä palaamaan myös sääntelyn perusasioiden ääreen.

Digitalisaatio, datankäyttö ja nyt etenkin tekoälyn kehitys sekä näihin liittyvä sääntely on herättänyt niin innostusta uusista mahdollisuuksista kuin huolia kehityksen suunnasta – tai sen puutteesta. Huolissa kuuluu laajempikin kritiikki EU:n runsasta sääntelyä kohtaan, josta puhutaan jopa ylisääntelynä. Sen pelätään lisäävän erityisesti yritysten työmäärää, vaikeuttavan voimassa olevan oikeuden tulkintaa ja luovan epävarmuutta monimutkaisen sääntely-ympäristön vaikutuksista liiketoimintaratkaisuihin. Pahimmillaan kiihtyvän sääntelyn pelätään hidastavan tai jopa estävän eurooppalaista kehitystä ja innovaatioita sekä heikentävän kilpailukykyämme (Ongelmista ja ratkaisutarpeista ks. mm. Draghi 2023).

Etenkin pk-yritysten, mutta myös muiden toimijoiden, voi olla hankala pysyä mukana ajantasaisen sääntelyn seurannassa. Säädöstulvasta käytävä keskustelu ei ole uutta, vaikka se lisääntyykin aika ajoin. Siihen liittyviä ongelmia on tunnistettu ja ratkottukin jo monissa eri suunnissa. Ratkaisuja kehittävät esimerkiksi toimijat, jotka yhdistävät perinteisesti eri aloihin liitettyä osaamista, kuten Legal Tech (oikeusteknologia), Legal Design (oikeusmuotoilu) ja RegTech (sääntelyteknologia). Tiukkoihin luokitteluihin ei kannata eikä ole tarvekaan siiloutua, sillä ratkaisut edellyttävät monialaista toimintaa ja yhteistyötä.

Helmikuussa 2025 kotimaisessa kentässämme tapahtui useita ajankuvaa heijastavia ja sitä vahvasti muokkaaviakin tapahtumia. Sitra järjesti verkostoitumistilaisuuden, jossa keskusteltiin sääntelyteknologioihin kohdistuvista odotuksista ja mahdollisuuksista. Sitra ja Teknologiateollisuus alustivat siitä, miksi juuri nyt on tärkeää kehittää ratkaisuja, jotka auttavat organisaatioita toimimaan tehokkaasti ja kukoistamaan muuttuvassa sääntely-ympäristössä. Alan aktiivinen toiminta on kannustettavaa, ja kiinnostuneet voivat ilmoittautua Sitran sähköpostilistalle ajankohtaista tiedonsaantia varten (Sitra 2025).

Kotimaisten Legal Tech- ja RegTech-toimijoiden keskuudessa on käyty keskustelua myös siitä, että esimerkiksi datasääntelystä puhuttaessa on kiinnostava huomioida, että myös sääntely itsessään on dataa. Lainsäädäntöön liittyvien ratkaisujen kohdalla julkinen sektori on keskeinen toimija ja parhaimmillaan mahdollistaja. Viranomaisten kannattaa huomioida myös oman datansa kaupallisen uudelleenkäytön mahdollisuudet ja tarvittaessa ajoissa sopia muiden toimijoiden kanssa esimerkiksi siihen liittyvistä datan käyttö-, muokkaus- ja luovutusoikeuksista sekä jakamiseen käytettävien rajapintojen toteuttamisesta (kaupallisen uudelleenkäytön toteuttamismahdollisuuksista ja reunaehdoista ks. Seppänen 2023).

Helsingin Sanomien Visio julkaisi helmikuussa artikkelin “Ministeriön tekoälykokeilu paljasti, että tekijänoikeudet ajan tasalla olevaan Suomen lakiin omistaa yritys”. Artikkelissa käsitellään liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämää selvitystä tekoälyn hyödyntämisestä lainsäädäntötyössä. Artikkelissa käytetyt termit kuten voimassa oleva lainsäädäntö, ajantasainen lainsäädäntö, suomen laki, Suomen lainsäädäntö tai lainsäädäntötekstit, eivät ole ihan täsmällisiä, mutta perusajatus tulee selväksi: tekoälyä ei voitu opettaa Finlexistä löytyvän ajantasaisen lainsäädännön tietokannan datalla, koska tietokannan rakentanut ja sitä ylläpitävä Edita Lakitieto Oy pidättää itsellään oikeuden määrätä sen käytöstä. 

Artikkelista voi saada käsityksen, että kyse on uudesta asiasta, mihin viittaa myös otsikossa käytetty ilmaisu “paljastus”. Sitä se ei kuitenkaan ole, vaikka tekoäly nostaakin asian esille vähän uudesta näkökulmasta. Asiaan voi perehtyä esimerkiksi Semanttisen Finlexin sisällöntuotannon haasteiden kuvauksessa (Hyvönen ym. 2017). 

Lähtökohta on se, että lainsäädäntöön ei ole tekijänoikeussuojaa (tekijänoikeuslaki 404/1961 9 § 1 mom.). Virallisessa säädösjulkaisussa kuitenkin julkaistaan (tähän selkeyttämisen vuoksi pelkistettynä) vain alkuperäiset säädökset eli uudet säädökset ja muutossäädökset (joista näkyy, mitä voimassa olevan säädöksen kohtaa muutetaan ja miten). Lainsäädäntöä muutetaan jatkuvasti, ja ajantasaisen version koonti virallisista versioista vaatii julkaisutapojen vuoksi työlästä käsityötä. Näin Edita on koostanut osasta säädöksiä ajantasatietokannan, joka julkaistaan Finlexissä. Ajantasaisissa säädöksissä muutokset on kirjoitettu muutetun säädöksen sisään, ja niissä on muun muassa toimitettuja huomautuksia muutosten voimaantulosta. Nämä ajantasaiset säädökset ovat käteviä ja ilmaiseksi kaikkien luettavissa Finlexissä. Ne onkin jo aikaa sitten todettu säädöskokoelmatekstiä käyttökelpoisemmaksi aineistoksi (HE 219/2010 vp). Mutta kuten todettu, ajantasatietokannan laajempi käyttö esimerkiksi uuteen liiketoimintaan on Finlexin käyttöehtojen mukaan ollut kielletty ilman Editan lupaa.

Sähköistä säädöskokoelmaa pohjustaneessa hallituksen esityksessä aikanaan todettiin, että sähköinen säädöskokoelma tarjoaa yrityksille avoimen tietorajapinnan kaupalliseen hyödyntämiseen, ja sen aineistoista on mahdollista tuottaa kaupallisia lisäarvopalveluita (HE 219/2010 vp.). Käytännössä säädöskokoelma ei ole tällaista kehitystä merkittävästi tukenut, mainituista ajantasaistamiseen liittyvistä syistä. Kehitykseen käytettävän datan laadun ja käyttöoikeuksien merkitys korostuu siis tässäkin muiden tekoälyprojektien tapaan. Asioihin kannattaa toki perehtyä jo kehitystyön suunnitteluvaiheessa, jotta yllätyksiltä voidaan välttyä. Vision artikkelin mukaan “Suomen valtio törmäsi erikoiseen ongelmaan”, mikä kieltämättä kuulostaa vähän erikoiselta, koska ongelmassa on kyse valtion omasta datasta ja valinnoista sen jakelumuotoihin ja oikeuksiin. Tämä korostaa selkeiden prosessien ja läpinäkyvyyden tarvetta sekä toiminnan tavoitteellistamista käyttäjälähtöisesti. Suositeltavaa on myös laajentaa Legal Tech, Legal Design ja RegTech asiantuntijaosaamisen käyttöä hankkeissa. 

Tähänkin vaikuttavia muutoksia tuli jo helmikuun aikana, sillä (Oikeusministeriön vuoden 2022 Editan voittamaan kilpailutukseen perustuva) uudistunut Finlex julkaistiin 27.2.2025 (www.finlex.fi). Vision artikkelissa siteerataan oikeusministeriön tiedotetta, jonka mukaan uudistetussa palvelussa kaikki Finlexin aineistot julkaistaan avoimena datana ilman käyttörajoituksia. 

Ennen tarkempaa läpikäyntiä ei vielä ole selvää, kuinka kattava uudistuneen Finlexin ajantasatietokanta on. Aiemmin Finlexin ajantasatietokantaa laajempia ajantasaisen tiedon kokoelmia on ollut saatavilla kaupallisissa palveluissa kuten Editan tuottamassa Edilexissä ja Alma Median Suomen laki -hakupalvelussa. Helmikuun alkupuolella julkaistiin markkinaan liittyvä merkittävä uutinen, kun Edita Group Oyj ilmoitti myyneensä Edilex Lakitieto Oy -tytäryhtiönsä Alma Media Oyj:lle. Tähän kauppaan sisältyy muun muassa Finlex ja Edilex. On mielenkiintoista nähdä, miten nämä kaksi suurta toimijaa yhdistävät toimintansa ja palvelunsa jatkossa. 

Teknologian ja sääntelyn kehitys haastaa meitä jatkossakin ymmärtämään tiedonjakelu- ja -käsittelytapojen merkitystä ja niiden kehittämismahdollisuuksia. Kun kyse on sääntelystä, eli yhteiskunnan perusdatasta, tämä työ kaipaa monialaista yhteistyötä. Ongelmien tunnistamisen jälkeen on aika keskittyä ratkaisuihin. 

Lähteet: 

Draghi, M. (2023) The future of European competitiveness. Part A:  A competitiveness strategy for Europe. Luettavissa: https://commission.europa.eu/document/download/97e481fd-2dc3-412d-be4c-f152a8232961_en?filename=The%20future%20of%20European%20competitiveness%20_%20A%20competitiveness%20strategy%20for%20Europe.pdf.  Käyty 23.2.2025.

HE 219/2010 vp, Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomen säädöskokoelmasta annetun lain muuttamisesta. 

Hyvönen, E., Oksanen, A., Tuominen J., Mäkelä, E., Tamper, M., Hietanen, A. (2017). Semanttinen Finlex – Laki ja oikeus avoimena linkitettynä datana. Oikeus 1/2017 s. 107–115.

Seppänen, J. (2023). Viranomaisdatan kaupallisen uudelleenkäytön reunaehdoista. Lakimies 3–4/2023, s. 512–537. 

Sitra (2025). Verkostoitumistilaisuus sääntelyteknologioista. Luettavissa: https://www.sitra.fi/tapahtumat/verkostoitumistilaisuus-saantelyteknologioista/. Käyty 23.2.2025.

Tekijänoikeuslaki 8.7.1961/404.

Julkaistu 26.2.2025 klo 10:31